S(u)omessa leimahtanut keskustelu lukukausimaksuista kuulostaa valitettavan tutulta Englannin vuoden 2012 lukukausimaksujen (katon) korotuksen edeltävää keskustelua seuranneena. Siinä missä lukukausimaksuja puolustavat vetoavat tutkimustietoon maksuja vastustavat esittävät argumentteja, joita nykyinen evidenssi ei tue. Ironista onkin, että monet jälkimmäiseen ryhmään kuuluvista olivat äänekkäästi huolestuneita kuinka tutkimuksella käy hallituksen koulutusleikkauksen jäljiltä. Poliitikoilta tutkimukseen perustumaton retoriikka on arkipäivää, mutta surullista on että samaan näyttää syyllistavan myös toimittajat ja jopa yliopiston oma väki.
Lukukausimaksuja vastustavat nostavat yleensä ensimmäisenä argumenttina huolen siitä, että maksut karkottaisivat köyhimmistä perheistä tulevat lapset yliopistoista. Aivan kuten nyt Suomessa myös Englannissa nostettiin esille kyselytutkimukset, jotka kertoivat että vahavaraisista taustoista tulevat pelkäisivät lainan ottamista ja näin ennustivat että lukukausimaksujen korotukset näkyisivät alimman sosioekonomisen taustan kotitalouksien lasten yliopistoon hakeutumisen romahtamisena. Mutta kuinka kävikään? Lukukausimaksujen maksimimäärä per vuosi triplaantui ja samaan aikaan alimman sosioekonomisen taustan omaavien osallistumisprosentti yliopistoihin kasvoi. Pelättyä taantumista ei tullut: kyselytutkimusten vastaukset eivät realisoituneet valintoina. Tämä on hyvin tunnettu kyselytutkimusten ongelma. Tutkimuskirjallisuus näyttää osoittavan, että lukukausimaksuilla ei ole vaikutusta köyhimpien perheiden lasten osallistumiseen. Kuitenkin tätä argumenttia käytetään toistuvasti lukukausimaksuja vastustettaessa.
Toinen yleinen argumentti näyttää olevan tutkimustulosten kyseenalaistaminen. Toimittaja Jussi Pullinen vetosi Twitterissä taloustieteiden tarjoamien tulosten olevan vain yksi näkökanta muiden joukossa ja kritisoi tutkimuksen olevan ei-eksaktia seka vetosi tarkentamattomiin massiivisiin ulkoisvaikutuksiin. Tässä näkyy harmittava kaksoisstandardien käyttö. Pullinen ei varmastikaan vastusta toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vaikka emme tiedä täysin eksaktisti hiilidioksidin vaikutusta lämpenemiseen tai ajattele että Soldiers of Odinin tavoitteen Islamin uskonnon kieltämisestä Suomessa vastustaminen on vain yksi mielipide muiden joukossa (SoD varmasti myös uskoo "massiivisiin" tuulesta temmattuihin Islamin negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin).
Keskustelut näyttävät päättyvän koko taloustieteen metodin käytön mielekkyyteen. On hieman kummallista, etta kielitutkija Aarikka ottaa vasaransa alle juuri taloustieteen käytön koulutustutkimuksessa (oletettavampaa olisi ollut kritiikki vaikkapa rikkaaseen peliteoreettiseen kirjallisuuteen kielestä ja kommunikoinnista). Koulutuksen kustannukset ja hyödyt, niin yksilölle kuin yhteiskunnallekkin, ovat viime kädessä empiirisiä kysymyksia (kuten myos lukukausimaksujen vaikutus koulutuksen periytyvyyteen niin kuin yllä näimme), joten lukukausimaksujen jarkevyys tulisi nähdä näiden tulosten valossa. Toisin kuin Aarikka väittää me itseasiassa tiedämme aika hyvin mitkä asiat vaikuttavat yliopistoon hakeutumiseen ja näin ollen tasa-arvosta oikeasti huolissaan olevat paiskivatkin niiden kysymysten parissa miten vähävaraisemmista taustoista tulevien oppimistuloksia pystyisi parantamaan.
Vaikka maksuton korkeakoulutus on tulonsiirto varakkaille, ei mikään estä kannattamasta sitä poliittisesti. Olisi kuitenkin reilua tuoda ilmi lukukausimaksujen vastustajien taholta että heidän perustelunsa eivät nojaa tutkimustietoon vaan heidän omiin mielikuviinsa lukukausimaksuista ja maksuttomasta koulutuksesta.
Puhut aika epäreilusti ulkoisvaikutuksista. Niiden olemassaolosta on uskomaton poliittinen ja tieteellinen konsensus, mutta siitä, mitä ne ovat ja millä mahdollisilla tavoilla te taloustieteilijät voisitte niitä laskiskella, on sitten asia erikseen.
ReplyDeleteMinä suhtaudun myös hiukan skeptisesti noihin aika yksioikoisiin johtopäätöksiin, joita vedät Briteissä tehdyistä kyselytutkimuksista Suomen koulutuspolitiikkaan. Yhteiskuntamme ja koulutusjärjestelmämme ovat hyvin erilaisia. Kiinnostaisikin tietää - oletko tutustunut RUSEn koulutussosiologiseen tutkimukseen, joka käsittelee Akatemia-hankkeessaan juuri koulutuksen tasa-arvoa? Vaikka on kiva, että te taloustieteilijätkin olette kiinnostuneita koulutuksen tutkimisesta omasta tieteenalavinkkelistänne, suosittelisin tutustumaan myös erilaiseen kysymyksenasetteluun ennen kuin vedätte Pursiaisen tavoin ihan hirvittävän valtavia johtopäätöksiä.
This comment has been removed by the author.
DeleteEnsinnäkin koko pointti oli, että johtopäätöksiä ei vedetty kyselytutkimuksista vaan, ihmiset ottivatkin lainaa oikean paikan tullen toisin kuin kyselytutkimukissa sanottiin.
DeleteMeillä on siis evidenssiä ihmisten valinnoista lukukausimaksujen suhteen ainakin Englannista, Irlannista ja Skotlannista. Twitterissä mainittiin, että Skotlanti on koulutuksellisesti tasa-arvoinen maa ja siten tuo erilainen yhteiskunta-argumentti ei sovi siihen. Mielestäni alkaa olla selvää, että todistustaakka on niillä jotka väittävät lukukausimaksujen lisäävän epätasa-arvoa. Itse olen valmis tässä(kin) muuttamaan kantaani, mutta se vaatii laadukasta tutkimusevidenssiä.
Ajatteletko myös todella, että tuo a) Briteissä tehty kyselytutkimus ja b) kyselytutkimus tilanteessa, jossa lukukausimaksuja korotetaan (vs. Suomen tilanne, jossa lähdettäisiin maksuttomasta maksuihin taloustaantuman aikaan) olisi jotenkin sovellettavissa yks yhteen, ja kun en tätä soveltavuutta tunnusta, olen kerettiläinen, enkä usko tieteeseen? Vähän nyt haiskahtaa ideologiselta maksujen kannattamiselta, missä ei toki ole mitään muuta pahaa, kuin että en ole todellakaan samaa mieltä.
ReplyDeleteOlethan huomionut, että Englannin lukukausimaksujärjestelmä on enemmän "graduate tax" kuin perinteinen lukukausimaksu, koska lainaa saavat halutessaan kaikki ja sen takaisinmaksu alkaa vasta, kun tulot ylittävät tietyn vuosirajan. Siten siinä ei ole lainanottajelle suurta riskiä, koska tulojen jäädessä pieniksi valmistumisen jälkeen lainaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Lisäksi lainan takaisinmaksun alkaessa maksuerä on sidottu tulojen suuruuteen, joten lainan takaisinmaksu ei käy koskaan kohtuuttomaksi verrattuna tuloihin.
ReplyDeleteOlen kyllä tietoinen Englannin lainajärjestelmää kiemuroista -- tällainen laina kun minulla on.
DeleteUskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 30000 € 3.000.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
ReplyDeletetakaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
Jumala siunatkoon teitä.